Tämä aika riippuu hiukan tarjoajasta, mutta yleensä takaisinmaksu pitää tapahtua päivien, tai viimeistään muutaman viikon sisällä

Samoin tutkittavien masennuksen vaikeus lisäsi liikunnan vaikutuksen määrää tutkimuksissa. Kipu ja elämänlaatu Liikuntahoitojen seurauksena masennus on vähentynyt erilaisissa potilasryhmissä. Serotoniiniteoriaa myötäillen on todettu, että liikunta nostaa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuuksia aivoissa. Hyviä tuloksia on saavutettu etenkin aerobisella, mutta myös voimaharjoittelulla. muistiin painamisessa ja tunteiden säätelyssä. Suuri kiinnostuksen kohde on viime aikoina ollut aivojen muotoutuvuus, ja liikunta vaikuttaa siihenkin. Liian pienet tai suuret määrät heikentävät kyseisiä toimintoja selvästi. Säännöllinen, vähintään kaksi tai kolme kertaa viikossa tapahtuva liikunta on ollut vaikuttavaa. Sitten tutkittiin tulosten pysyvyyttä, eli kuinka moni olisi ilman masennusta vielä puolen vuoden kuluttua. Samat tutkijat ovat myös aiemmin todenneet ahdistuneisuuden vähenevän kroonisesti sairailla potilailla liikuntahoidon vaikutuksesta. Aerobinen harjoittelu lisää aivojen kasvutekijöiden eritystä. Se kertoi lukijoilleen, että liikunta on moniin yleisiin sairauksiin vähintään yhtä tehokas hoitokeino kuin yleisesti käytetyt parhaat lääkehoidot. Ihminen tietää, juokseeko hän vai ei. Endorfiinien ansioksi on tulkittu ”juoksijan high” -kokemus. Lihaskunto ei sen sijaan tutkimuksen mukaan vaikuttanut älyllisiin kykyihin. Liikunta nostaa mielialaa. Uupumuksessa kortisolipitoisuudet ovat normaalia pienemmät. Liikunta auttaa myös nukkumaan paremmin. Teho oli kooltaan kohtuullinen, mutta parempitasoisissa tutkimuksissa vaikutus osoittautui suuremmaksi. Sen vaikutus riippuu määrästä. Nämä entsyymit hajottavat stressissä syntyvää kynureniinia kynureniinihapoksi. Stressihormoni kortisoli aiheuttaa osaltaan solutuhoa hippokampuksessa. Lääketieteelliset katsaukset päätyvät siis helposti toivomaan lisää kontrolloituja satunnaistettuja kaksoissokkokokeita, jotta tulokset varmistuisivat. Kohtuulliset kortisolimäärät parantavat tarkkaavaisuutta ja muistin toimintaa. Viitteitä on olemassa siitä, että suurempi määrä liikuntaa on tehokkaampaa. Ahdistuksen, tyytymättömyyden ja toivottomuuden tunteet vähenevät. Jos ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, lääkkeellä aikaan saatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa. Pienlainoihin lasketaan esimerkiksi kulutusluotot ja pikavipit, joiden summat vaihtelevat muutamista kympeistä kymmeniin tuhansiin euroihin. Liikunnan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista tarvittaisiin lisätutkimusta. Ruotsalaisissa kokeissa selvisi, miten se torjuu masennusta. Silloin liiallinen kortisolipitoisuus altistaa erilaisille sairauksille ja aiheuttaa ilmeisesti myös solujen tuhoutumista aivojen hippokampuksessa. Se tehoaa ennaltaehkäisynä sekä parannus- ja kuntoutuskeinona varsin moniin kehon sairauksiin. Se vähentää lihasjännityksiä ja lisää verenkiertoa aivoissa. Tutkijat totesivat, että tutkimuksissa liikuntahoidon ”annostus” oli epämääräisempää kuin lääkkeiden, ja muutenkin kokeet suosivat lääkevaihtoehtoa. Lääkkeillä, liikunnalla ja niiden yhdistelmällä parani suurin piirtein yhtä hyvin. Se lisää yleistä hyvinvointia ja pidentää monissa sairauksissa odotettavissa olevaa elinikää. Lääkkeet vaikuttavat paljon rajallisemmin elimistön toimintaa sääteleviin mekanismeihin. Masentuneena tuntuu vaikealta lähteä liikkeelle. Masennuksen on viime aikoina ajateltu liittyvän aivojen huonoon muotoutuvuuteen eli neuroplastisuuteen. Stressireaktio menee siis nopeasti ohi. Sen tiedetään ennestään liittyvän liikunnan terveyshyötyihin. Eri liikuntatavat vaikuttavat eri tavoin. Tärkeimmäksi osoittautui aivoperäinen hermokasvutekijä BDNF. Tulokset olivat yllättävän selvät. Liikunnan vaikutuksia verrattiin näissä lumeryhmään, odotuslistalla oloon tai ”tavalliseen hoitoon”. Päivittäinen puolen tunnin kävely saa aikaan masennusoireiden selvän pysyvän vähenemisen kymmenessä päivässä. Liikunta menestyi erinomaisesti. Kaikki meta-analyysit törmäävät tutkimusasetelmien suureen vaihtelevuuteen. Pienetkin liikuntakokemukset helpottavat oloa ja rakentavat itsetuntoa ja toiveikkuutta. Hyötyä on erityisesti kohtuullisen kuormittavasta aerobisesta harjoittelusta, jossa käytetään suuria lihasryhmiä. Ne poistavat stressihormonit elimistöstä, kun uhkatilanne on ohi. Liikunnasta masennuksenhoitona on tehty runsaasti tutkimuksia.

Poronkäristys -

. Stressireaktio on erinomainen asia ihmisillekin, kunhan palautuminen on mahdollista riittävän nopeasti. Usein seurataan huonosti, liikkuvatko koehenkilöt tosiaan, ja millä innolla. sepelvaltimotaudin hoidossa, sydäninfarkti- ja sydämen vajaatoimintapotilailla sekä niillä, joiden riski sairastua diabetekseen oli kasvanut. Hyvä hapenottokyky paransi myös loogista päättelyä ja kielellisiä valmiuksia. Tämä tulos perustui kuitenkin pieneen määrään tutkimuksia. Se parantaa potilaiden fyysistä suorituskykyä, vähentää kipuja useissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä hidastaa sairauksien etenemistä kardiometabolisissa eli sydämeen ja aineenvaihduntaan liittyvissä sairauksissa. Ensimmäistä ryhmää hoidettiin liikunnalla, toista depressiolääkkeillä ja kolmatta molemmilla hoidoilla. Kortisoli auttaa kehoa tuottamaan energiaa haastaviin tilanteisiin. Harmaan aivomassan määrä lisääntyy monilla aivoalueilla, erityisesti etuotsalohkossa ja hippokampuksessa. Silti tutkijoiden viesti oli selvä: lääkäreiden kannattaisi määrätä potilaille liikuntareseptejä, sillä moniin pitkäaikaissairauksiin liikunta saattaa tehota ainakin yhtä hyvin kuin lääkkeet. Liikunta siis lisää BDNF-kasvutekijää sekä hermoston uusiutumista ainakin samoissa määrin kuin SSRI-aineet. Masennuksessa ja useissa muissa mielenterveyspulmissa hippokampus on pienentynyt. Kaikki ryhmät kuitenkin hyötyivät. Liikunta auttaa lievään masennukseen nopeasti. Tämä aika riippuu hiukan tarjoajasta, mutta yleensä takaisinmaksu pitää tapahtua päivien, tai viimeistään muutaman viikon sisällä. Kaikissa tutkimuksissa oli vastakkain pitkäaikaissairauksien hoitomuotoina liikunta ja vakiintuneesti käytetty lääke. Liikunta parantaa tai ainakin helpottaa depressiota ja ahdistusta. Kyseinen proteiini poistaa verestä kynureniiniksi kutsuttua aminohappoa, jota erittyy stressin yhteydessä. Ryhmä, joka tietämättään oli vaativimmassa ohjelmassa, hyötyi selvästi eniten. Ruotsin Karoliinisessa instituutissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hiirikokeiden avulla, miten liikunta vähentää riskiä sairastua stressiperäiseen masennukseen toisella tavalla. Aerobinen liikunta, kuten juoksu, uinti tai pyöräily, on aivojen suorituskyvylle hyödyllisempää kuin venyttely tai voimaharjoittelu. Vaikutusten laaja-alaisuus erottaa liikuntahoidot selkeimmin lääkehoidoista. Sen harrastamisesta on myös hyötyä. ”Aivoille on lisäksi näytettävä, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla”, Eero Castrén on todennut. Kokeessa hiiret altistettiin stressaaville tilanteille, kuten koville äänille ja vilkkuville valoille. Väliaikainen kortisolin erityksen lisääntyminen vahvistaa immuunijärjestelmän toimintaa sairauksien torjumisessa. Tutkimuksessa selvitettiin, kummalla hoidolla useampi säilyi hengissä. Liikunta parantaa sairauksia Liikunnan sairauksia ennalta ehkäisevät vaikutukset ovat kaikkien tiedossa. Tämä hypoteesi on tullut serotoniinihypoteesin tilalle suosituksi. Vertailuilla saatiin selville, että suhde asioiden välillä oli nimenomaan tämänsuuntainen. Muittenkin kokeiden tulokset ovat samansuuntaisia: hyvin monenlainen liikunta tuottaa hyviä tuloksia. Muuntogeenisten hiirten lihaksissa oli tavallista enemmän KAT-entsyymejä. Babyekin kuuluisassa tutkimuksessa vertailtiin tulosten pysyvyyttä eri menetelmillä. Perinteisissä kuluttaja lainoissa korko kohdistuu koko summaan ja tämä summa on lainaajan tilillä heti. He totesivat liikuntahoitojen vähentävän masennusta verrokkiryhmiin verrattuna. Liikunta mahdollistaa stressitilanteen laukeamisen fyysisen aktiivisuuden avulla. Endorfiinihormonit paitsi tekevät iloiseksi myös vähentävät kipuja. Liikunta ehkäisee masennusta Liikunnan teholle depression ehkäisyssä on monia syitä. Kelpo liikuntaa on vaikkapa reipas kävely. Se lisää stressin sietoa, älykkyyttä ja hermosolujen aktiivisuutta. Liikunnan masennukselta suojaavia vaikutusmekanismeja on monia. Sen pitoisuudet ovat korkeita mielenterveysongelmista kärsivillä henkilöillä. Näin aineen erittyminen verestä aivoihin estyy. Liikunta oli kohtalaisen paljon tehokkaampaa kuin kontrolli-interventiot. Todella laadukkaiden tutkimusten määrä oli pieni. Ilmiön pitkittyessä runsas kortisolipitoisuus heikentää immuunipuolustusta. Uni on itsessään tärkeää, mutta se lisäksi vahvistaa vuorokausirytmejämme. Kynureniinin vaikutusmekanismia ei vielä tunneta. Liikuntatutkimusten sokkouttaminen on melko mahdotonta. Helsingin yliopiston professori Eero Castren on korostanut masennuslääkkeiden riittämättömyyttä myös aivojen muovautuvuus -hypoteesin kannalta. Niihin valitaan mukaan tutkimuksia hiukan eri kriteerein. Liikunta ehkäisee myös masennuksen uusiutumista. Miksi liikuntaan hoitona ei suhtauduta vakavasti Liikunta eroaa muista masennuksenhoitotavoista siinä, että sen sivuvaikutukset ovat erinomaisia. Ennen kaikkea se vähentää stressihormoni kortisolin erittymistä. Aikuisellakin syntyy uusia hermosoluja. Liikunnan laadulla on merkitystä. Kuukauden kuluttua tavallisten hiirten käyttäytymisessä havaittiin masennuksen merkkejä, mutta muuntogeeniset hiiret voivat hyvin. Tavallisia koehiiriä verrattiin muuntogeenisiin hiiriin, joiden lihaksissa oli paljon kyseistä proteiinia. Liikunta, erityisesti aerobinen harjoittelu, tukee neuroplastisuutta. Nämä muutokset näkyvät parempina tuloksina älykkyystestissä, parempana koulumenestyksenä koululaisilla ja henkisten kykyjen säilymisenä terävinä myös ikääntyessä. Liikunnan pitkäaikaisvaikutukset Lähde: Psychosomatic Medicine: Journal of Biobehavioural Liikunnalla parantuneista paljon suurempi osuus oli hyvinvoivia vielä puolen vuoden kuluttua kuin lääkkeillä tai hoitoja yhdistelemällä parantuneista.

Sen toiminta on voimakkaasti sidoksissa hermoston aktiivisuuteen. Hippokampuksen kasvu parantaa mm. Liikunta nostaa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuuksia aivoissa ja lisää endorfiinien määrää veressä. Ihmisen älykkyys lisääntyy. Liikuntaa säännöllisesti harrastavan keho reagoi stressiin nopeammin, tehokkaammin ja lyhytaikaisemmin kuin liikkumattoman henkilön keho. Tutkimusten vertailu on kuitenkin vaikeaa. Liikunta tuottaa nautintoa. Se saa olon tuntumaan reippaammalta ja energisemmältä. Kokemuksen lisäksi myös suuri määrä tutkimuksia osoittaa, että liikunta vähentää selvästi masennuksen ja ahdistuksen oireita. Liikunta siis muuttaa geenien toimintaa. Yleensä sopeutuminen tapahtuu reaktiona johonkin toistuvaan ärsykkeeseen. Ihanteellista olisi, jos liikunnasta tulisi pysyvästi osa elämää. Lyhyt, korkeasykkeinen harjoittelu, joka muuten on tehokasta, ei näytä voimistavan hermoston uusiutumista yhtä hyvin kuin pitkäkestoinen, aerobinen harjoittelu. Useiden kuukausien mittainen säännöllinen aerobinen harjoittelu tehostaa ihmisen keskeisiä tiedonkäsittelytaitoja. Neurogeneesi tarkoittaa uusien hermosolujen syntymistä. Tämä selittää Castrenin mukaan sen, miksi masennuslääkkeet eivät joskus tunnu lainkaan vaikuttavan. Tutkimuksessa haluttiin erottaa liikuntaryhmään osallistumisen tuottamat vaikutukset varsinaisista fyysisistä harjoitusvaikutuksista. Liikuntahoitoa on vaikea sokkouttaa kokeita varten, kuten lääkkeille tehdään lääketutkimuksissa. Eläimillä stressitilanteen tuottama hälytystila palautuu useimmiten luontevasti: kamppailun tai pakenemisen tuottama liikunta aktivoi endorfiinien erityksen vereen. Ajatukset siirtyvät ikävästä vellonnasta vaikkapa ympäröivään luontoon. Pienentymisellä on selvästi yhteyttä koettuihin ongelmiin. Säännöllisen liikunnan vaikutukset ovat monipuolisia ja pitkäaikaisia, ja sen oheisvaikutukset ovat mainioita. Liikunta parantaa älyllistä suorituskykyä Säännöllinen liikunta saa aikaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivojen toiminnassa. Aivoissa hippokampus-niminen osa suorittaa tärkeää tehtävää mm.

• katso viestiketjua - Kellarin.

. Tulokset ovat kauttaaltaan hyviä. Runsas ja säännöllinen aerobinen liikunta hyvässä seurassa tuottanee kaikista parhaat tulokset, mutta myös voimaharjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia. Tutkimuksia, joissa olisi vertailtu eri harjoittelumäärien hoitovaikutuksia, on vähän, eikä niistä siksi voi tehdä vahvoja päätelmiä. Liikuntaa on hyvin monenkaltaista, ja toteutetun liikunnan tulee soveltua henkilön kuntotasoon. Käypä hoito -suositus viittaa Cochrane-tutkimukseen ja päättelee alaotsikossa: ”Liikunta saattaa vähentää depressiopotilaan masennusoireita, mutta teho on vähäinen”. Liikunta, erityisesti kestävyysharjoittelu, voi siis suojella aivoja stressin vaikutuksilta.

Liikunta ja mielenterveys -

. Ei ole yhtä vakiintunutta liikuntamuotoa ja sen oikeaa annostusta, jota voitaisiin tutkia. Jotta vältytään pettymykseltä, lainapäätöksen tullessa hylättynä takaisin vaikka sivuja on toisin mainostettu, tulee tutustua kyseisen yrityksen omiin sääntöihin, jotka löytävät erikseen yrityksen omilta sivuilta. Siinä olo on väsymätön, juoksu kulkee vaivattomasti ja olo on onnellinen. Juoksu, pyöräily, uinti ja vastaavat liikuntamuodot kolminkertaistavat BDNF:n määrän aivoissa. Silti asian tieteellinen todistaminen on hankalaa. Tärkeätä on suunnitella potilaan liikuntaohjelma yksilöllisesti juuri hänen tarpeitaan vastaavaksi

Kommentit