Monet nuoret vieläkin miettivät, mistä saa lainaa 19-vuotiaalle ja he turvautuvat pikavippeihin hyvin usein, koska monetkaan pankit tai muut yritykset eivät myönnä lainoja näin nuorille hakijoille

Haukkavaaran talollisetkin säästivät metsiään siten , että he toivat läheheisiltä sahoilta rimoja ja pintoja polttopuiksi ja aidaksiksi. Linnut partioivat jatkuvasti alueensa yläpuolella tarkkaillen maastoa terävillä silmillään. Onikki oli hyvin uskovainen, ja hän vakuutti Antti Roihalle, että jos usko on oikein vahva, niin sillä voi saada näihin ruislyhteisiin toiset jyvät. Aleksilla oli tukinajossa apulaisenaan vanhin poikansa Aarne; nuorempi poika, Tauno oli Kauppa-apulaisena. Kun työläisille tavan mukaan maksettiin tili joka toinen viikko alkoivat myös kauppiaat pitää tilipäivinä Haukkavaarassa tori- eli tilipäiviä, joten raha otettiin pois heti tuoreeltaan. Yleensä lentävän korpin tunnistaa äänten perusteella. Lämmöneristäjänä on naavaa. Joskus tarjoiltiin myös riisipuuroa. Kotona tampattiin myös sarka ja parkittiin nahat. Haaskojen lisäksi korpit saalistavat myös jänistä pienempiä eläviä eläimiä, kuten pikkunisäkkäitä, sammakoita, sisiliskoja ja suuria selkärangattomia sekä lintujen poikasia ja munia. Lentäviä korppeja ahdistelevat monet linnut: lokit, kuovit, kirviset ja västäräkit, mutta korpit selviävät ahdistelijoistaan lentotaitonsa avulla. Haukkavaaralaisten karjanhoito oli ehkä enemmän lihan kuin maidon tuotantoon suuntautunut, sillä aseman tienoilla sekä itsessään Haukkavaarassakin kulutettiin lihaa paljon, joten lypsykarjan jalostuspuuhat jäivät jälkeen muun pitäjän tasosta. Silloin Antti sanoi: "usko sinä, minä puin!" Yritteliäitä ja kovia työntekijöitä ovat olleet myös Aleksi Roihan pojat: ja : he ovat kytännöllisesti katsoen tyhjästä alkaneina tällä hetkellä ravintola- ja agentuurialan suurliikemiehiä Helsingissä. Sittemmin perusti Hiitolan Osuuskauppa samaan huoneistoon myymälän ja osti kiinteistön. Myllyn perustajina oli kolme Matti-nimistä isäntää ja yksi Simo, ja koska Matit olivat enemmistönä, nimittivät kyläläiset myllyä Mattien myllyksi. Luolassa on lisäksi monta pientä sivukäytävää.

Monet nuoret miehet velttoja paskoja - Sinkut - Suomi24.

. Kylän lukuisalle pientaloasutukselle rimat ja pinnat olivat pääasiallisena polttopuuna. Eläinravinnon puuttuessa korppi tyytyy myös kasviravintoon. Lisäksi on mainittava kylästä verraton tarinankertoja Jussi Litja. Kun sitä ei annettu, maanmittari katkaisi seuraavat tilukset jo jokivarsitasangon reunaan ja niin jäivät paksupintaiset maat kylän ulkopuolelle. Soraa ei kylässä ollut, vaan sitä tuotiin Siisiönmäestä ja Raivattalasta, missä kunta oli varannut itselleen sora-alueet. Vain vähitellen siirryttiin niittämään viljaa viikatteella tai leikkaamaan koneella. Missään se ei ole yleinen. Kylänvanhin vastaili puolestaan papin kysymyksiin, jotka koskettelivat kylän sekä hyveellistä että paheellista elämänmenoa. Lautatarhan työläisistä osa asui Haukkavaarassa, osa Pekonlahdessa. Parkkalinmäellä taas yksi Parkkali oli Punainen Parkkali syystä että talo oli maalattu punaiseksi. Vanhat linnut sensijaan pysyttelevät pesimäpiirinsä lähistöllä. Hiitolan kirkossa käytiin pyhäisin sekä hevosella että jalkaisin, vaikka matkaa oli kymmenkunta kilometriä. Lisäksi oli mullan seassa hiiltä jätteenä muinaisista nuotioista. Oli tavallista, että metsästä tuotiin joen rantaan eli taivallettiin kolmekin pientä kuormaa, jotka sitten joen jäällä yhdistettiin yhdeksi suureksi kuormaksi ja vietiin sellaisenaan alavirtaan. Kun Hiitola kerran julistettiin vesikauhun saastuttamaksi, hän palkkautui kunnan koirarankkuriksi. Öitsit kuuluivat erityisesti syksyiseen elämänmenoon, ja niitä saattoi olla monet samana syksynä, kun oli Haukkavaaran tyttöjen sekä poikien ja samoin Kuoksjärven tyttöjen sekä poikien öitsit. Kylä oli luoteesta kaakkoon Kokkolanjoen [Hiitolanjoen] suuntaan pitkulainen ja rajoittui kaakossa Ivankoskeen ja luoteessa Kuoksjärven kylään. Mutta Haukkavaarassa oli myös itsessään saha sekä sen lautatarha, jotka omisti Juselius Oy ja jolla oli toinen saha Virmoilla. Saapuessaan uudelle ruokapaikalle se asettuu ensin tarkkailemaan tilannetta, ja ryhtyy ruokailemaan vasta todettuaan ympäristön ja ruokailupaikan vaarattomaksi. Iltamat, öitsit, tanssit ja yöjalkareissut olivat nuorten tutustumistilaisuuksia, ja niistä oli aikanaan seurauksena, että tytöt siirtyivät naapuritaloihin ja naapurikyliin miniöiksi. Korppi kuuluu tienvarsien puhtaanapitolaitokseen kera varisten ja nappaa mieluusti ateriakseen tien poskissa lojuvia, autojen alle jääneiden eläinten raatoja. Suojeluskuntahiihtojen aikana hän oli vakituinen saunanlämmittäjä, jonka jokainen tunsi täysiparrasta ja erilaisista merkeistä, joita hänellä oli takin rintapieli täynnä. Lisäksi on pantava merkille, että haukkavaaralaisilla ei ollut liioin missään salopalstoja, joten metsäalatkin jäivät pieneksi. Erikoisesti poikueittain liikkuessaan korpit ovat paha uhka vesilintujen poikueille ja munille. Syksyisin nuoret linnut saattavat kierrellä jonkin verran; keskimäärin ne ulottavat retkensä vain noin sadan kilometrin päähän synnyinseuduiltaan. SOK:n tiilitehdas oli Kuoksojalla, missä tehdasta varten oli ostettu Juho Kemppisen maatila maineen ja rakennuksineen. Lisäksi oli vielä Viinasenmäen Parkkali. Näille molemmille sahoille tuotiin tukit joko hevosrahteina tai uittoina Ilmeen, Hiitolansalon ja Parikkalan metsistä. sortavalaiset entinen kansanedustaja Juhani Leppälä ja agranomi Eino Murole, jotka kävivät paitsi Hiitolassa ja Kurkijoella, myös Lahdenpohjassa, Sortavalassa ja Kirjavalahdessa asti. Linnun harvalukuisuus johtuu sen vaatimasta suuresta elinpiiristä, sillä pesimisaikana pari tarvitsee kymmenien neliökilometrien laajuisen alueen, jota se puolustaa muiden korppien tunkeutumiselta. Tällöin kuulusteltiin sekä nuoret että vanhat. Talo sijaitsi Kauniskumpu-nimisellä mäellä, ja kaunishan se paikka olikin. kirjallisuuden, minkä sai vain käsiinsä. Hän oli myös ahkera lukumies, sillä hänen väitetään lukeneen kaikki sanoma- ja aikakauslehdet, joita hän kantoi postisalkussaan sekä kaiken muunkin, esim. Hän ansaitsi vähän, mutta hän tyytyi myös vähään, ja kaikki hänestä pitivät. On näet mainittava, että kylän läpi kulki myös Sortavalan ja Viipurin välinen rautatie, ja kylässä oli Haukkavaaran pysäkki, jolla matkustajajunat pysähtyivät. Haukkavaaran rannassa ennen Sahakoskea suuri kuorma oli jälleen pienennettävä useammaksi kuormaksi, jotta pääsi joen penkereestä ylös kylän tielle ja kotiin. Jokainen Haukkavaaralainen muistaa paikkakunnan suuret lautatarhat, joista vuosittain lastattiin vaunulasti toisensa jälkeen puutavaraa maailman markkinoille vietäväksi. Pyhäkoulu toimi Haukkavaarassa kolmena eri piirinä opettajinaan mm. Puulauttojen päällä oli joskus myös heiniä. Korvenojan ja SOK:n tiilitehtaat, sillä Kokkolanjoen varressa oli paksulti hyvää savea. Korppi on taitava lentäjä, jonka matkalento on vakaata ja määrätietoista. Korppi on paikkalintu ja hyvin uskollinen pesimäalueilleen samoin kuin valitsemalleen puolisolle. Muninta tapahtuu Etelä-Suomessa maaliskuun alkupuolella ja Pohjois-Suomessa huhtikuun puolivälistä lähtien. Tukkeja tuotiin Pekonlahteen, paitsi Hiitolasta ja Ilmeeltä, myös muualta Laatokan rantamilta Pitkästärannasta asti. Kiusaantuessaan liiaksi korppi huitaisee turhan lähelle ilmaantuneet kiusanhenget pois taitavalla siiven liikkeellä ja jatkaa matkaansa. Sattui myös sellaisia tapauksia, että talon tytär oli tutustunut johonkin kulkijapoikaan, jolla ei ollut tolkkua sen paremmin kodista kuin maatilastakaan. Ristolaiset olivat kotoisin Kurkijoelta. Vieläpä yksityiset Ivankosken, Mustolan sekä muiden kylien asukkaat uittivat kotitarvikepuita Kuoksjärven takaisilta Mustolan Peräsalon jokivarsilta virtaa alas. Nuorison huvi- ja seuraelämään kuuluivat perheiltamat, öitsit ja tanssit. Havaittuaan kuolleen tai sairaan eläimen ne lähestyvät sitä, ja jos paikka osoittautuu rauhalliseksi, laskeutuvat ruokailemaan. Tämä tie oli kunnan tietä. Näiden sukunimiselvitysten jälkeen tuli etunimen vuoro, jolla lopullisesti päästiin oikeaan, tarkoitettuun yksilöön, kun mainittiin Taavetin Juho, ja Mikko, Antin Mikko tai Mikon Juho, tahi Simon Juho ja Simon Matti, kaikki Parkkaleita. On siis harkittava tarkkaan millainen joustolaina hankitaan ja minkälaisiin minimi eriin pystytään varmasti kuukaudessa, korot ja muut kulut huomioon ottaen, jotta vastaavilta ikäviltä tapahtumilta vältytään. Hän on lisäksi Pakistanin täkäläinen konsuli ja hiitolalaisen perinteen innokas vaalija. Silloin poika tuli tytön kotiin kotivävyksi. Vanhoilla päivillään hänellä oli jatkuvasti suojeluskuntapuku päällään. Tältä Venäjän kaudelta olivat myös enimmät hänen tarinoistaan.

Edellä jo mainittuja Topias Onikkia ja Juho Nolvia pidettiin myös syvästi uskonnollisina isäntinä.

Pikavippi 19 vuotiaalle |

.. Heikki Korhonen oli myös innokas suojeluskuntamies. Myös vakinaisia kauppapuoteja perustettiin ja muitakin yrittäjiä suutareista ja räätäleistä alkaen saapui paikkakunnalle. Talosta toiseen kiertelivät räätälit, Simo Kokko ja Heikki Viinanen, kävivät tekemässä miestan puvut. lukuisista Haukkavaaran Parkkaleista, kuinka oli esimerkiksi Kontionmäen Parkkali ja Parkkalinmäen Parkkali. Tanssit olivat usein yhteiset kuoksjärveläisten kanssa, koska Haukkavaara ja Kuoksjärvi olivat kuin yhtä kylää. Haukkavaarassa kerrotaan erääseen aikaan olleen neljä tällaista kotivävyä: Mikko, Matti, Kalle ja Juho; kaikki erilaisia miehiä. Kesät hän kulki lumen tuloon asti aina paljain jaloin. leveyspiirin pohjoispuolella, lukuun ottamatta Grönlannin sisäosia ja Siperian pohjoisimpia seutuja. Haukkavaaran kylän uskonnollinen elämä oli vanhastaan vilkas. Liikenneyhteyksien puolesta Haukkavaara oli edullisessa asemassa. Kotka on vieläkin epäluuloisempi kuin korppi ja hyväksyykin haaskan vasta sitten, kun korpit ovat ilmaantuneet sille ruokailemaan. Hänestä on lähtöisin Hiitolan kylähistoriankin julkaisemisajatus samoin kun puuha Karjalan talon aikaansaamiseksi Helsinkiin. SOK:n jäsenosuuskauppa otti nimekseen Hiitolan Maalaisten Osuuskauppa. Vaikka Haukkavaara oli pitkittäissuuntaisesti Kokkolanjoen laaksossa , kulki joki suurimmalta osalta kylän ulkopuolella, ja hedelmällinen jokivarsi oli lohkottu isossa jaossa rantakylien salopalstoiksi. Suomessa korppi asustaa harvalukuisena koko maassa, mutta runsaimpana kuitenkin Lapin poronhoitoalueella. Pesänsä korpit rakentavat yhdessä kallionkielekkeille tai korkeiden puiden, kuten männyn latvaosiin. Monet nuoret vieläkin miettivät, mistä saa lainaa 19-vuotiaalle ja he turvautuvat pikavippeihin hyvin usein, koska monetkaan pankit tai muut yritykset eivät myönnä lainoja näin nuorille hakijoille. Talvisin korppi käyttää hyväkseen kaatopaikkoja sekä haaskoja. Korppipoikue pysyy yhdessä kesän lopulle saakka ja vasta syksyllä muodostuu suurempia parvia. Ristolaisen talo oli tiettävästi kylän suurin. Korpit tulevat sukukypsiksi vasta kolmivuotiaina, mutta luovat parisiteen jo ensimmäisenä keväänään. Mutta Yleisen osuuskauppojen Liiton hajaannuttua SOK:ksi ja OTK:ksi avasi viimeksimainitun keskusliikkeen jäsen Keski-Karjalan Osuusliike Haukkavaaran pysäkin luona Ketolan talossa myymälän. Se oli vesivoimalla pyörivä yhden kiviparin mylly, jossa viljanjauhatuksen ohella tehtiin myöskin päreitä. Näin hän sai talon, usein varakkaankin. Haudonta-aikana koiras ruokkii naarasta. Creative Commons - *Kuva yllä Copyright Tom Blackwell Pääosan vuotta korppipariskunta pitää yhteyttä tavalliseen tapaan, mutta pesintää edeltää ilmassa tapahtuva huima soidinkisailu. Haukkavaaran Linnanmäessä on omituinen vuorenhalkeama, jota pitkin pikkupojat vaelsivat vuoren läpi suuren jännityksen vallassa peläten alituisesti, milloin ylhäällä olevat vuoren kivijärkäleet putoavat päälle. Niitä hän kertoili kylän tuvissa iltaisin, kunnes lähtiessään käski aina talon väen sänkyyn ja sammutti öljylampun. Puutavaraliikkeen alkaessa perustettiin kylään ensimmäinen yksityinen kauppapuoti, jota sanottiin Anttosen kaupaksi. Hän hoiteli aikansa taloa, mutta myi sen sitten ja hävisi pois koko paikkakunnalta. Korppi tapettiin yleensä aina tavattaessa. Välillä korppi kaartelee ja liitelee usein aloillaankin samaan tapaan kuin hiirihaukka, tarkkaillen alapuolellaan levittäytyvää maastoa. Korpilla on runsaasti erilaisia, vaihtelevia ääniä, joista kaikkia ei edes miellä linnun ääniksi. Matti oli edellisen täysi vastakohta, tarkka talonpitäjä ja ahkera, joten talo yhä vain vaurastui. Ennen sotia oli Aleksin isäkin, harvapuheinen vanha Antti, vielä ansaitsemassa siten, että hän oli erään toisen naapurin, Topias Onikin, kanssa puimassa riuskalla Tistolaisen ruista. Kun metsät lisäksi oli menneiden sukupolvien aikana useaan kertaan kaskettu,ei arvometsiä juuri ollut, oli vain kotitarvepuustoa. Syy sirpin säilyttämiseen oli syvällä kansan tottumuksissa; sirpillä leikaten saatiin talteen kaikki tähkät, muilla välineillä niittäen jäi paljon pellolle. Antrean raakasokeritehtaan valmistuttua ehdittiin kyllä aloitaa jo sokerijuurikkaan viljelykin, mutta sota keskeytti sen alkuunsa.

Tutkijan mukaan eläin jää ruoantuotannossa.

. Tällöin niillä on jo laimea soidinkin ja ne rakentelevat pesääkin. Suurempien merialueiden, esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden yli korppien ei ole todettu vaeltaneen. Talous- ja maanviljelystyöt tehtiin joka talossa omin voimin. Aikaisemmin tila kuului Hännilän kartanon maihin, ja sen raknnuksetkin oli rakennuttanut Hännilän myöhempi omistaja agranomi Brotherus, mutta myynyt paikan sittemmin Stepan Larikalle. Ne ovat vaihtelevia, mutta helposti tunnistettavia krroa-, korrp- ja klonghuutoja, jotka tyynessä säässä kuuluvat kauas. Korppi on kaikkiruokainen, mutta suosii selvästi eläinravintoa ja on linnustostamme selväpiirteisin haaskansyöjä. Asemalla sijaitsevassa Nuorten Kristillisen Yhdistyksen talossa käytiin myös Haukkavaarasta asti hartaustilaisuuksissa. Tämän vuoren päältä Appelgren löysi kasoissa olevia kiviä, jotka nähtävästi ovat aikanaan tarkoitetut iskettäväksi vuorelle ryntäävien vihollisten niskaan. Samoin oli siellä sodan aikana perustettu pilketehdas, Keski-Karjalan Osuusliikkeen kattotiilitehdas sekä P. Tätä väliä työläisetkin kulkivat mainittua kapearaitaista rataa kulkeneella junalla, jossa oli pari henkilövaunuakin ja jonka vetureita nimitettiin "pässeiksi". Se käyttää koko laajan elinpiirinsä tarjoamia saalistusmahdollisuuksia. Korhosesta tulee vielä puhe Hömmön ja Mustolansalon yhteydessä. Juho Ahokkaan talossa oli usein hartaushetkiä, ja hänet emäntineen mainitaan esimerkellisen hurskaina ja jokaista kohtaan ystävällisenä, Puhujia kävi Parikkalasta ja Uukuniemeltä asti, ja tupa oli silloin aina väkeä täynnä. Samoin naiset kehräsivät rihmat ja villalangat, kutoivat kankaat ja ompelivat kaikki alusvaatteet, omat vaatteensa sekä lasten vaatteet kotona. Korppia pidettiin Suomessakin pitkään "vahinkolintuna" ja niinpä se sai osakseen suorastaan vainon. Pienissä, usein vain huoneen ja keittiön käsittävissä omakotitaloissa , joita aikanaan nimitettiin mökeiksi, vaihtuivat asukkaat usein, joten on mahdollista että joku aivan viimeinen asukas on jäänyt mainitsematta ja luettelossa on hänen edeltäjänsä. Palveluiden joustaessa yhä useammin, nykypäivänä myös luottotiedottomat ovat oikeutettuja pikavippeihin ja joillain yrityksillä luoton saamiseen edellytetään vain kännykkäliittymä. Myöhemmin oikaistiin Sortavalasta ja Kurkijoelta tulevaa valtatietä siten, että sekin tuli kulkemaan Haukkavaaran kylän läpi Jokelan tilan poikki, mikä osaltaan vielä vilkastutti kylän liikenneyhtyksiä. Sama pesä on käytössä useita vuosia peräkkäin, jos linnut saavat pesiä rauhassa, eikä pesämetsää hakata. Ohjelmana oli seurapelejä, piirileikkejä ja tanssia. Jonkin aikaa oli sahalaitos ennen sotaa myös kaupanhoitaja Juho Toivolalla Haukkavaarassa. Jokivartta lukuunottamatta kylän maisemat olivat mäkisiä, jopa vuorisia. Myöhemmin Haukkavaaralaiset sitten lunastelivat näitä haluttuja alueita kalliilla hinnalla salopalstojen omistajilta pienten peltojensa lisämaiksi. Kana-Korhosen nimen hän sai siitä, että hänen kotonaan Mustolan Peräkylässä, missä hänellä oli kuuluisa korsuasuntonsa, hoiteli kanoja

Kommentit